torstai 2. joulukuuta 2010

Tuulee

Moneen aikaan ei ole tuullut
tällä tavoin
hennot koivut ja pajut
kumartavat etelään
maisema avartuu
verkon silmät ratkeilevat
sade on mustaa,
valheen vääristämää
ja enkelit,
tyhjät sielut
tuulen repussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti